Ötökät hävisivät

Hillajängällä ja mustikkametsässä oli hiljaista. Ei kuulunut sääskien ininää, muutamaa harvalukuista yksilöä lukuun ottamatta. Ennen keskikesällä saattoi olla varma, että ajomatkalla moni siivekäs litistyi tuulilasiin.  Nyt autolla ajaessa tuulilasi pysyi puhtaana.

Ötökät eivät ole ainoita, joiden määrä on vähentynyt. Kotipihalla en ole vuosiin kuullut leivosen ääntä, vaikka lintu oli ennen varma kevään merkki. Ei tosin enää ole meillä eikä naapurustossa niittyjä, joissa laidunnettiin lehmiä. Tilalle on tullut pajukkoa ja nuorta koivua. Maisema kasvaa umpeen.

Rannassa ukrainalaispojat onkivat kalaa. Saaliiksi he saivat ahvenia ja särkiä. Nämä kalat kestävät vesien lämpenemistä. Viileiden vesien kaloilla kuten lohella ja taimenella on jo nyt vaikeaa, sillä meret eivät ole enää samanlaisia kuin ennen. Ilmastomuutos ja luontokato vaikuttavat yhdessä.

Luontokadosta on julkaistu raportteja ja television ajankohtaiskeskusteluja.  Suomessa on noin 48 000 kasvi-, sieni- ja eläinlajia. Niistä lähes puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Laji luokitellaan uhanalaiseksi, kun se on ajan myötä vaarassa hävitä Suomesta. Tuoreimman raportin mukaan lähes 12 prosenttia tutkituista lajeistamme on uhanalaisia. Uhanalaisia lajeja on kaikkiaan 2667.

Raportit tuntuvat kaukaisilta asioilta, vaikka juuri ihmisten toiminta metsistä, pelloilla ja rakennetuissa ympäristöissä tuhoaa niiden elinympäristöjä.  Luontokato tulee todelliseksi vasta, kun tuttua eliölajia ei enää näe eikä kuule.

Valtiolla on viime vuosina ollut tarjolla ohjelmaperusteista rahoitusta elinympäristön ennallistamiseen. Metso tarjoaa rahoitusta vapaaehtoiseen metsien suojeluun. Nousu-ohjelmalla puretaan patoja ja palautetaan virtavesiä vaelluskalojen reiteiksi. Helmi on tarjonnut rahoitusta mm. soiden ennallistamiseen. Itämeren ravinnonkuorman vähentämiseen auttaa Ahti. Myös yksityiset tahot ovat antaneet rahaa elinympäristöjen ennallistamiseen.  Saavatko tällaiset ohjelmat jatkossa rahaa valtion budjetista ja minkä verran, riippuu kulloisestakin hallituksesta ja sen harjoittamasta politiikasta. Ohjelmat auttavat vähän. Mikä sitten auttaisi enemmän?

Talous ei pärjää ilman luontoa ja sen tuottamia palveluita. Esimerkiksi pölytyspalveluiden (kuten perhoset ja kimalaiset) heikentyminen voi aiheuttaa  jopa 577 miljardin dollarin menetykset globaalissa maataloudessa. Näin arvioi Maailman talousfoorumi.

Luonto tarvitsee paremman suojan ihmistoiminnoilta. Eikä kysymys ole vain uusien suojelualueiden perustamisesta. Toki niitäkin tarvitaan. Kysymys on siitä, mitä teemme ”arkiluonnolle”, elinympäristölle, joka ympäröi meitä.

Meillä on ilmastolaki, joka asettaa tavoitteen ilmastotoimille. Laki velvoittaa valtion viranomaisia tekemään suunnitelmia, joilla tavoite toteutetaan. Yksityisiä kansalaisia tai yrityksiä ilmastolaki ei suoraan velvoita.

Luontopääomamme käyttöä säädellään monessa laissa ja viranomaismääräyksillä. Suomi on hyväksymissään kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut siihen, että luonnon köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2030 mennessä.

Auttaisiko luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen luontolaki, jossa asetettaisiin ilmastolain tapaan tavoite, milloin luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on pysäytetty ja velvoite viranomaisille ryhtyä tarvittaviin toimiin? Luontolakia ovat esittäneet tutkijat, Luontopaneeli, poliittiset nuorisojärjestöt yli puoluerajojen sekä ympäristöjärjestöt.

Luontohaittojen korvaaminen otettiin osaksi uutta luonnonsuojelulakia. Laki sisältää säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta ja avaa tietä luonnonarvokaupalle. Poliitikot ovat ajoittain väläytelleet maankäyttömaksua, jos luontoa jää esimerkiksi rakentamisen alle. Valtion rahoittamien ohjelmien kuten Metson, Helmin tai Nousun jatkaminen saa kannatusta. Luontopääomamme on pääosin yksityisten kansalaisten omistuksessa. Heitä kiinnostaa, ovatko luonnon säilyttämiseen tähtäävät toimet vapaaehtoisia vai pakollisia. Maksetaanko tehdyistä toimista korvaus? Keskustelu osoittaa, että luontoasioita käsitellään hajallaan ja toimia säädellään eri laeissa. Luontolain säätäminen selkeyttäisi tilannetta ja asettaisi valtion viranomaiselle velvollisuuden toimia.

Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmassa toivoisin sisältävän tavoitteen luontolain säätämisestä. Se olisi ötököille hyväksi. Se turvaisi taloutemme perustaa, jota ilmastomuutos, luontokato ja geopolitiikka haastavat yhtä aikaa. Luontolain säätäminen olisi meidän kaikkien etu.