Miljoona turistia viilentymään Lappiin?

Täällä Rovaniemen viileässä kesässä ( +16-20 C) olen seurannut median uutisointia Länsi- ja Etelä-Euroopan tappavista helteistä. Helleuutiset ovat saaneet aikaan osin kummallista, osin pelottavaa keskustelua täällä Suomessa.

Kummallista on, että valtiovarainministeriön virkamies tunnustaa, ettei Suomessa ole varauduttu ilmastomuutoksen kokonaistaloudellisiin kustannuksiin. Euroopan komission tuoreen raportin mukaan Suomen julkinen velka voi nousta ilmastomuutoksen vuoksi jopa 10 prosenttiyksikköä arvioitua korkeammalle jo vuoteen 2035 mennessä. Hyvä, jos nyt vihdoinkin toimiin ryhdytään.

Toisinaan tuntuu, että yrityksissä ilmastomuutoksen riskit liiketoiminnalle on tunnistettu ja osa yrityksistä on ryhtynyt toimiin. Poliitikkojen toimia sen sijaan niin EU:ssa kuin Suomessa vaivaa hitaus reagoida ilmasto-ja luontoriskeihin.  Niitäkin politiikkoja löytyy, jotka haluavat leimata ilmastomuutoskeskustelun identiteettipolitiikaksi.

Rankkasateet, myrskyt, ajoittaiset helleaallot, kuivuus ja talvien muuttuminen pakottavat meidät suomalaisetkin sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin ja ilmaston muuttumiseen. Vaikutukset kaupunkiympäristöihin, rakennuskantaan ja ruuan tuotantoon ovat jo nähtävissä.

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten Suomessa uskottiin metsien kasvavan entistä paremmin kun ilmasto lämpenee. Nyt tiedämme. että ilmastomuutoksen vaikutuksista enemmän. Myrskyt, taudit ja tuholaiset heikentävät metsien elinvoimaa.

Pelottavana viime päivien keskustelussa pidin Matkailu- ja ravintola-alan johtaja Timo Lapin puheenvuoroa. Hän toivotti kaikki kuumuuden keskellä kärvistelevät eurooppalaiset lentämään Suomeen viilentymään.

Viileät kesät voivat jäädä historiaan, vaikka matkailualalla halutaan jo rakentaa uutta sesonkia.  Jos ilmastomuutos jatkuu samaa tahtia,  tulevaisuudessa Suomessakin voi olla helleaaltoja entistä useammin ja ne olisivat myös kuumempia. Näin arvioidaan Ilmatieteen laitoksella.

Lentomatkailu aiheuttaa noin 2-3 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäätöistä ja noin 4 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamasta kokonaisilmastolämmityksestä. Päästöt ovat myös kasvussa. Vain pieni osa maailman väestöstä lentää aktiivisesti. Jos Suomeen ja Lappiin olisi Keski- ja Etelä-Euroopasta toimiva junayhteys, tilanne päästöjen osalta olisi toinen, sillä sähköjunien päästöt ovat murto-osa lentoliikenteen päästöistä.

Haluanko 50 000 asukkaan Rovaniemelle myös kesäisin yli miljoona turistia niin kuin joulusesonkina?  Tätä mietin, kun seison kesähiljaisen Rovaniemen bussipysäkillä ja odotan Muurolaan lähtevää linja-autoa.

Seuraava
Seuraava

Kokonaisharkintaan