Sakatti

Viime lauantaina tuhannet suomalaiset lähtivät kaduille marssimaan Viiankiaavan ja muiden suojeltujen luontokohteiden puolesta. Marsseja järjestettiin mm. Helsingissä, Tampereella, Joensuussa, Rovaniemellä ja Oulussa. Päättäjiä muistutettiin, etteivät suojelualueet ole kaivosyhtiöiden vapaata toimintakenttää.

Sodankylässä sijaitsevan Viiankiaavan alle suunnitellaan kaivosta. Asialla on brittiläinen, Lontoossa pääkonttoriaan pitävä kaivosyhtiö AngloAmerican, jonka suomalainen tytäryhtiö Sakatti Mining operoi Sodankylän kaivoshanketta. Suo suojeltiin jo 1980-luvulla lopulla eduskunnan hyväksymällä lailla. Myöhemmin suo liitettiin myös Euroopan unionin suojeluverkostoon, Naturaan.

Viiankiaapa ei ole ainoa Natura-kohde, jonka maaperän malmimineraalit kiinnostavat kaivosyhtiöitä. Parhaillaan malmeja etsitään peräti 15 Natura- suojelualueella. Kanadalainen Goldsky ( entinen Mawson)  haluaa avata kaivoksen Ylitorniolla ja Rovaniemellä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia laaditaan parhaillaan. Kaivosta suunnitellaan Mustiaapa-Kaattasjärvi Natura-suojelualueelle. Alue on suojeltu myös eduskunnan hyväksymällä soidensuojelulailla, samalla, jolla Viiankiaapakin on suojeltu.

Luonnonsuojelulaki kieltää Natura-kohteen luontoarvojen heikentämisen. Laki sisältää kuitenkin poikkeuksen.  Valtioneuvosto voi yleisistunnossaan myöntää luvan Natura-kohteen luonnonarvojen heikentämiseen, jos hankkeelle tai suunnitelmalle ei ole vaihtoehtoista ratkaisua ja kysymys on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä. Asiasta on hankittava EU:n komission lausunto ennen kuin valtioneuvosto käsittelee asian. Soidensuojelua koskevan lain muuttaminen on puolestaan eduskunnan asia.

 Kokonaisuudessaan EU:n alueella Natura-poikkeuksia on hyväksytty muutamia. Ne ovat koskeneet mm. rautatie- tai tielinjauksia ja satamia. Suomessa poikkeuksia on tähän mennessä ollut vain yksi: Porin kaupungin tulvasuojeluhanke.

Euroopan unioni hyväksyi pari vuotta sitten kriittisiä raaka-aineita koskeva uuden lain (Critical raw material act, CRMA). Kysymys on EU:n asetuksesta, joka tuli sellaisenaan heti voimaan kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa. Kriittisten raaka-aineiden lailla pyritään parantamaan EU:n omavaraisuutta, kun geopoliitiikka maailmalla on muuttunut, Ukraina on sodassa  ja Euroopan huoltovarmuus huolettaa.

CRMA sisältää menettelyn, jonka pohjalta kaivosyhtiö voi hakea hankkeelleen EU:lta strategisen hankkeen aseman. Ensimmäisellä hakukierroksella strategisen hankkeen asema myönnettiin mm. Sakatin kaivoshankkeelle Sodankylässä.

EU:n laki antaa strategisen aseman saaneille hankkeille etusijan luvitusmenettelyssä ja määräajan, milloin ympäristövaikutusten arvioinnin ja luvan pitäisi valmistua. Muutoin EU:n kriittisten raaka-aineiden laki ei tule kansallisten lainsäädännön tilalle. Edelleen kaivoshankkeita Suomessa käsitellään kansallisten lakien mukaan

Sakatin ympäristövaikutusten arviointi valmistui kolmisen vuotta sitten.  Yhtiö uskoi, että maanalainen kaivostoiminta ei vahingoittaisi Viiankiaavan luontoarvoja. Kaivoshankkeen vastustajat puolestaan epäilivät, että maanalaisen kaivostoiminnan aiheuttamalla pohjaveden alenemisella olisi vaikutuksia suoluontoon. Suo saattaisi kuivua, vaikka sen pintaa ei kaivoskoneilla rikottaisi.

Yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus totesi YVA:sta antamissaan perustelluissa päätelmissä, ettei kaivostoiminnan aiheuttamia merkittäviä heikentäviä vaikutuksia suojeluperusteisiin tai alueen suojelutavoitteisiin voida Natura-arvioinnin perusteella sulkea pois. Natura-arvioinnin perusteella ei voida siten varmistua siitä, ettei Sakatin monimetalliesiintymän kaivoshanke vaaranna Natura-alueen koskemattomuutta.

Päätelmissään ELY-keskus näyttää noudattaneen ympäristöoikeudessa vakiintuneesti sovellettua varovaisuusperiaatetta. Se tarkoittaa, että kielletyn seurauksen vaara on merkityksellinen.

Lapin liitto hyväksyi viime toukokuussa Sakatin kaivoksen perustamista koskevan vaihemaakuntakaavan. Kaavaehdotus sisältää esityksen poiketa Natura-suojelusta.  Tähän kaavaehdotukseen liitto hakee nyt valtioneuvostolta Natura-poikkeusta.

Kaivostoiminta muuttaa aina ympäristöä, olipa kysymys avolouhoksesta tai maanalaisesta kaivostoiminnasta. Vaikutukset ympäristöön eivät lopu, vaikka kaivos lopettaa toimintansa. Jälkihoitoa joudutaan tekemään pitkään, vähintään vuosikymmeniä. Luonnonsuojelualueisiin kajoaminen, jotta kaivostoiminta voisi alkaa, ei ole  vähämerkityksellinen asia. Valtioneuvosto on tekemässä merkittävää ennakkopäätöstä, kun se päättää Sakatin kaivoksen asiasta.