Miksi Googlen metsänhakkuusta tuli iso kysymys?

Viime päivät on ihmetelty kansainvälisen suuryhtiön toimintaa Muhoksella. Yhtiö hakkasi yli 300 hehtaaria metsää odottamatta ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista. Yhtiö sanoo kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyneen hakkuut.

Miksi puuston poistaminen ilman vaikutusten arviointia on iso kysymys? Olisihan metsä hakattu joka tapauksessa, kun sen tilalle tulevat datakeskuksen rakennukset ja rakennelmat.

Ympäristövaikutusten arviointilaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1994. Lakia on sittemmin uudistettu. Muun muassa alun perin valtioneuvoston asetukseen sisältynyt lista YVA-aa edellyttävistä hankkeista on siirretty lain liitteeksi.

Yli 200 hehtaarin metsän hakkaaminen on alusta lähtien sisältynyt ympäristövaikutusten arviointia edellyttäväksi kohteeksi. Lainsäätäjä on katsonut, että näin suuren metsäalan hävittämisellä on ympäristöön, luontoon ja alueen vesitalouteen sellaisia vaikutuksia, että ne on arvioitava ja metsäluonnon tärkeille elinympäristöille aiheutuneet haitat on kompensoitava ellei elinympäristöjä voida säilyttää. Vielä 2017, kun YVA-lakia laajemmin uudistettiin, hallituksen esityksen perusteluissa pohdittiin, tulisiko hakkuuraja laskea 100 hehtaariin, kun yli 200 hehtaarin hakkuita ei Suomessa ollut juuri tehty. 200 hehtaarin raja kuitenkin säilytettiin laissa.

Googlen Muhoksen hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointi ehdittiin aloittaa vuosi sitten. Siinä arvioidaan kaikki datakeskushankkeen vaikutukset. Arviointi on liitettävä niihin lupiin, joita Google joutuu hakemaan eri viranomaisilta. Ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamista on todennäköisesti edeltänyt kattavan luontoselvityksen laadinta alueen luonnon tilasta karttoineen. Vaikka metsät on hakattu, tietoa siitä, millainen metsä oli ennen sen hakkaamista, lienee käytettävissä.

Entäpä rakentamislaki? Datakeskus tarvitsee kunnan hyväksymän oikeusvaikutuksen kaavan. Muhoksen kunta on hyväksynyt tällaisen kaavan, mutta kaavasta on tehty yksi valitus hallinto-oikeuteen. Kaava ei siten ole lainvoimainen. Ennen rakennustyön aloittamista rakentamislaki sallii rakentamista valmistelevia toimenpiteitä kuten kaivamista, louhimista ja puiden kaatamista. Tällaisiin toimiin rakentaja tarvitsee kunnalta maisematyöluvan. Sellaista Googlella ei ollut, eikä sitä olisi voitu myöntää, koska YVA oli kesken eikä alueella ollut lainvoimaista kaavaa.

Vuoden alusta toimintansa aloittaneelle Lupa- ja valvontavirastolle siirtyivät muun muassa aiemmin alueellisten ELY-keskusten hoitamat tehtävät. Niihin kuuluu mm. YVA-yhteisviranomaisena toimiminen sekä ympäristöluvallisten hankkeiden valvonta. Kunnan rakennus- ja ympäristötoimen tehtävänä on valvoa, miten sen päätösvallassa olevia hankkeita toimeenpannaan. Vaikuttaa siltä, että viranomaiset heräsivät vasta, kun kansalaiset ja järjestöt ryhtyivät kysymään, mitä Googlen Muhoksen työmaalla tapahtuu.

Tämä oli hyvä herätys meille kaikille suomalaisille. Kansainvälisten suuryhtiöidenkin pitää noudattaa lakia.