Puretaanko Palokin pato?

Äskettäin tuli tieto, että eurooppalainen luonnonsuojelujärjestö Open Rivers Programme on myöntänyt 1,9 miljoonan euron rahoituksen Heinäveden Palokin koskien vapauttamiseen. Palokin asia on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Hallitus on varannut Palokin koskien patojen purkuun 20 miljoonaa euroa, mikä takaa rahoituksesta suurimman osan. Pääministeri Orpo kommentoi luontojärjestön rahoituspäätöstä toteamalla uutisen herättävän toiveikkuutta monella tavalla. Eurooppalaisen yksityisrahoittajan löytyminen kertoo pääministerin mielestä hankkeen merkittävyydestä.

Heinäveden Palokin kosket valjastettiin vuonna 1961 Outokumpu oy:n Keretin kaivosta varten rakentamalla Nälönvirran pato ja Palokin voimalaitos. Padon alapuoliset kosket kuivuivat ja voimalaitoksen yläpuolinen allas hukutti alleen taimenen  ja Saimaan järvilohen kutupaikat.

Vuonna 1983 Palokin voimalan uudeksi omistajaksi tuli Imatran Voima oy (nykyinen Fortum), kun Outokummun kaivos suljettiin vuonna 1985. Fortum myi laitoksen 2000-luvun vaihteessa kuntien omistamalle Pohjois-Karjalan Sähkö oy:lle.

1960-luvulla vesivoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioitiin puutteellisesti. Kalavahinkojen korvaamiseksi määrättiin tuon ajan tavan mukaan pieni kalanhoitomaksu. Tällainen rakentaminen ei onnistuisi enää tänä päivänä. Jo Euroopan unionin vesipuitedirektiivi asettaa rajat lohikalojen vaellusreittien ja kutualueiden tuhoamiselle.

Sähköyhtiö ei ole osoittanut yhtä suurta innostusta Palokan patojen purkamiseen kuin poliitikot ja luontojärjestöt. Yhtiössä arvioidaan taloudellisia vaikutuksia. Vesivoiman merkitys säätövoimana on kasvanut, kun Suomessa tuotetaan entistä enemmän tuulivoimaa, jonka tuotanto vaihtelee tuulisuuden myötä.

Toissa talvena hallitus tilasi Palokin asiasta selvityksen entiseltä MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälältä. Härmälä suositteli tietyin ehdoin Palokin padon purkamista ja koskien vapauttamista.

Lähteekö Palokin koskien vapauttaminen todella nyt liikkeelle? Päätöksen siitä tietävät valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö ja kuntien omistama Pohjois-Karjalan sähkö. Omille verkkosivuilleen lataamassaan tiedotteessa sähköyhtiö myönsi neuvottelujen olleen käynnissä jo keväästä lähtien, mutta liikesalaisuuteen vedoten yhtiö ei halunnut kertoa yksityiskohtia.

Samanaikaisesti kun keskustelua käydään Palokin koskien vapauttamisesta, oikeusministeriössä selvitetään vesilain muuttamista niin, että se mahdollistaisi vesivoimayhtiöille lyhytaikaissäännöstelyn lupaehdoista poiketen sähköverkon häiriötilanteissa. Jo nyt voimayhtiöt avaavat luukkuja ja kasvattavat virtaamaa, kun sähkön tarve on suuri ja myös hinnat korkealla. Mikäli tällainen lainmuutos hyväksytään, se tarkoittanee entistä voimakkaampaa säännöstelyä rakennetuissa vesistöissä.