Nykyajan hellahuoneet

Vuokra-asunnon hankkimiseen sanotaan olevan pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä helppoa. Totta on, että vapaita vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla. Se käy ilmi selaamalla vaikkapa Oikotie.fi sivuja. Vuokra-asunnosta on oltava valmis maksamaan markkinahinta. Vaikka asunnoista tällä hetkellä on selvästi ylitarjontaa, vuokrat eivät ole sanottavasti laskeneet.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen oletettavasti vähenee, koska hallitus lopetti vuosikymmeniä voimassa olleen valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän.  Vähitellen tämä tulee näkymään pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotarjonnassa. Pienituloisille ei ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Olen asunut vuokralla pääkaupunkiseudulla viimeiset 17 vuotta. Tänä aikana olen vaihtanut vuokra-asuntoa neljä kertaa. Viimeksi vaihdoin vuokra-asuntoa runsas vuosi sitten. Sitä ennen vuotta aikaisemmin, kun yksityinen henkilö, jolta oli vuokrannut asunnon, myi asunnon sukulaiselleen, joka päätti ottaa huoneiston omaan käyttöönsä. Olen siis parin viime vuoden aikana joutunut tutustumaan huolellisesti vuokra-asuntotarjontaan. Joka kerran olen suunnitellut vuokraavani yksityisen asunnon omistajan sijasta institutionaaliselta toimijalta ja rakennuksesta, jonka rakentamisesta ei ole kauan.

Tutustuminen uudiskohteisiin vaatii paneutumista. On selvitettävä, onko talo rakennettu omistus- vai vuokratontille ja kuka on tontin omistaja. Jos vuokratontin omistaja on kiinteistösijoittaja, voit varautua siihen, että tontin vuokra nousee ja samalla asuntosi vuokra. Onko uudisasunnossa taloyhtiölainaa? Sen suuruudella on vaikutusta, kiinnostavatko asunnot ostajia.

On yritettävä saada tietoa siitä, onko rakennuksessa ilmennyt korjattavia asioita. Katto voi vuotaa, ikkunoista voi tulla vettä sisälle, kylpyhuoneessa vesi ei mene lattiakaivoon vaan saattaa jäädä lainehtimaan lattialle. Vuokralainen ei välttämättä saa näistä tietoa.  Aina kannattaa kuitenkin kysyä isännöitsijältä.

Eniten pulmia uutta asuntoa etsivälle aiheuttaa nykyinen tapa rakentaa asunto. Pieneenkin asuntoon saadaan mahtumaan tilaa vieviä pimeitä käytäviä. Keittokomeroita ei rakenneta, vaan keittiökalusteet asennetaan olohuoneen yhdelle seinälle. Uudiskohteen asunnosta haaveileva voi unohtaa kirjahyllyn. Sellaiselle ei ole seinätilaa. Makuuhuone on niin ahdas, ettei siihen mahdu kunnolla edes sänky.

Oma ratkaisuni on ollut, että olen toistuvasti päätynyt vuokraamaan asunnon vanhoista, vuosikymmeniä sitten rakennetusta taloista. Taloissa on mielestäni ajateltu asukasta ja hänen viihtyvyyttään. Rakennustyö on ollut huolellista, jonka ansiosta talot ovat yllättävän hyvin kestäneet vuosikymmenien tuulet ja tuiskut.

Tilastojen mukaan asuntojen koot ovat viime vuosina pienentyneet 10 neliömetrin vauhtia vuosikymmenessä. Nykyinen kolmio on entisen kaksion kokoinen, kaksio entisen yksiön kokoinen. Yksiön nimellä tarjotaan asunnoksi todella minikokoisia asuntoja.  Väitän, että viime vuosina rakennushankkeita suunniteltaessa ja toimeenpantaessa ensi sijaisena tavoitteena ei ole ollut asukkaan tarpeiden huomioiminen.

Etätyö on muuttanut monen perheen tilatarpeet. Kotona ei käydä vain nukkumassa. Siellä tehdään työtä, valmistetaan ruokaa, vietetään yhteistä aikaa. Etätyöpainotteinen työkulttuurimme, joka koskee ennen muuta asiantuntijatyötä, on vaikuttanut asumiseemme enemmän kuin itse edes huomaamme.

Arkkitehtejä on moitittu siitä, että he suunnittelevat asuntoja, jotka eivät ole asukkaita varten. Miksi suomalaisten halutaan asuvan yhtä ahtaasti kuin sodanjälkeinen sukupolvi, joka sinnitteli hellahuoneissa? Nykyisellä asuntorakentamisella on myös kannattajansa. He sanovat, että on hienoa, kun pääkaupungissa rakennetaan tiiviisti. Siitä ilmastokin kiittää. Tiivis rakentaminen ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että asumisen laadusta tingitään.

Sen sijaan että moitimme arkkitehtejä huonoista asunnoista, meidän pitäisi vaatia parempaa kaupunkisuunnittelulta ja gryndereiltä, jotka eniten vaikuttavat siihen, millaisia asuntoja rakennetaan.

Asuntorakentaminen pääkaupunkiseudulla on ollut aallonpohjassa. Rakentaminen aivan varmasti ennen pitkää elpyy. Siitä pitää huolen se, että pääkaupunkiseudulle muuttaa joka vuosi uusia asukkaita. Juuri nyt olisi hyvä aika keskustella rakentamisen laadusta ja siitä, millaisia vuokra- tai omistuskoteja ihmiset toivovat voivansa hankkia.