Metsäpuheita Panamassa

Tällä viikolla matkustin kauas metsäkokoukseen. Olen pari vuotta toiminut FSC (Forest stewardship Council) Suomen osaston puheenjohtajana, jossa roolissa osallistuin järjestön yleiskokouksen Panamassa Väli-Amerikassa. Ilmaston kannalta ilman muuta haitallinen reissu, mutta Teamsin kautta en olisi päässyt tapaamaan kasvotusten niin monta FSC aktiivia. 

FSC perustettiin yli kolme kymmentä vuotta sitten vastuullisen metsänhoidon vapaaehtoiseksi sertifikaatiksi. Alusta pitäen järjestössä ovat olleet mukana teollisuus, ympäristöjärjestöt ja paikallisyhteisöjen edustajat kuten työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä alkuperäiskansat. Päätökset tehdään konsensuksella. FSC:ssä metsän käyttöä myös valvotaan. Järjestelmään liittyy valitusmekanismi, jos metsää on hakattu vastoin sertifikaatin vaatimuksia. 

Suomessa FSC metsiä on vähän. Suurin osa suomalaisista metsänomistajista on valinnut PEFD sertifikaatin. Se nähdään FSC:tä vaivattomampana sertifikaattina. FSC metsien pinta- ala Suomessakin kasvaa joka vuosi hieman. Suuret metsien hyödyntäjät kuten metsähallitus eivät toistaiseksi ole mukana. Maailman metsistä runsas neljä prosentti on FSC sertifioituja metsiä. Nämä metsät sijaitsevat pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 

Metsät ovat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa keskeisiä. Maailman metsäpinta-ala kuitenkin yhä vähenee. Sademetsiä raivataan pelloiksi. Eivätkä metsien hyödyntämistavat ole kestäviä. 

Panaman kokouksessa nähtiin Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian maiden esiinmarssi. Puheenvuoroja käyttivät erityisesti alkuperäiskansojen ja heimojen edustajat. Metsät ovat kotimme, linjasi tsadilainen alkuperäiskansan edustaja Hindou Oumar. 

FSC on linjannut, että alkuperäiskansoja koskevissa metsäasioissa noudatetaan kansainvälisessä alkuperäiskansaoikeudessa hyväksyttyä FPIC- periaatetta ( vapaa, ennakollinen, tietoon perustuva suostumus). Tämän periaatteen linjaajana FSC on ollut edelläkävijä. 

Panaman ympäristöministeri Juan Carlos Navarro ilmoitti konferenssin avajaispuheessaan, että maa ottaa käyttöön FSC sertifikaatin. Se tulee koskemaan maan kaikkia metsiä. Prudence Galega, joka toimii Kamerunin ympäristöministerin neuvonantajana, sanoi, että Afrikan sademetsien suojelemiseksi tarvitaan FSC sertifioituja metsiä. 

Järjestön pääsihteerinä äskettäin aloittanut Subhra Bhattacharjee korosti, ettei metsiä voi tarkastella erillään ilmastonmuutoksesta ja luonnon tilasta. Bhattacharjeelle FSC- sertifioitujen  metsien hehtaarimäärän kasvattaminen on ykkösasia. Kokouksessa vieraillut YK:n Biodiversiteettisopimuksen pääsihteeri Astrid Schomaker peräsi lisää toimia maailman vielä luonnonvaraisten metsien suojelemiseksi. 

Millainen Panama City oli kokouspaikkana? Panamalaiset ovat tottuneet järjestämään kokouksia ja palvelemaan vieraita kaikilla kielillä, joten kokousten käytännön järjestelyt hoidettiin ammattitaidolla. Kaupunki vaikutti hyvin amerikkalaiselta. Kaupoissa maksettiin dollareissa. Kuuluisalle Panaman kanavalle ajettiin Amerikan sillaksi kutsuttua valtavaa siltaa pitkin. Merenrantahotellien logoissa näkyivät tunnettujen amerikkalaisten hotelliketjujen nimet. Ilmasto katsottuna Panaman kaupunki näytti pieneltä talorykelmältä suurten metsien keskellä. 

Joka-aamuisella kävelyllä omasta hotellista rantaa pitkin kokouspaikalle pysähdyin paikallisen linnun kanssa ihmettelemään turistien rannalle jättämää roskaa, jota hotellien työntekijät keräsivät aamuisin pusseihin. O tempora, o mores!