Pumppuvoimala – kannattava investointi?
Ovatko pumppuvoimalat kannattavia investointeja? Miten sovittaa yhteen energiavarastojen myötä lisääntyvä säännöstely ja vesistön hyvän ekologisen tilan säilyttäminen?
Kemijärven kaupunginhallitus hyväksyi pari päivää sitten esityksen, jonka mukaan kaupunki tekee periaatepäätöksen, ettei kaupungin alueelle rakenneta pumppuvoimaloita. Päätöksestä äänestettiin. Pumppuvoimaloita vastustava esitys voitti äänin 4-3. Seuraavaksi ehdotus menee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kemijärvelle suunnitellaan neljää pumppuvoimalaa.
Pumppuvoimalat ovat maailmalla ylivoimaisesti eniten käytetty energian varastointimenetelmä. Niiden etuna ovat alhaiset käyttö- ja ylläpitokustanukset sekä nopea käynnistettävyys. Niiden kannattavuutta vähentää kalliit investointikustannukset ja haitalliset ympäristövaikutukset.
Suomessa ei toistaiseksi ole rakennettu yhtään pumppuvoimalaa. Pisimmällä oli Pyhäsalmen lakkautettavaan kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala Pohjois-Pohjanmaalla. Kaivoskuilu olisi ollut erinomainen paikka voimalalle, sillä se olisi saanut lähes puolen toista kilometrin verran putouskorkeutta. Sellaista putouskorkeutta löytyy vain vuoristoisista maista. Vaikka valtio lupasi lähes kolmenkymmenen miljoonan euron investointituen, toteuttajaa hankkeelle ei löytynyt. Investointi ei ollut kannattava.
Kemijoki oy:n Ailangantunturin pumppuvoimala sai äskettäin Euroopan unionilta PCI- statuksen (project of common interest), joka helpottaa rahoituksen hakemista ja mahdollisesti lyhentää luvitusta. Kotimaista lainsäädäntöä PCI-status ei ohita. Hanke tarvitsee YVA:n ja useita lupia sekä kaavallisen ratkaisun.
Pumppuvoimala on sähkön varastointiratkaisu. Laitosta käytetään tarpeen mukaan. Kun laitosta ei tarvita, vesi pumpataan ala-altaasta ylhäällä sijaitsevaan varastoaltaaseen. Kun sähköä tarvitaan lisää, vettä lasketaan varastointialtaasta turbiinin läpi alapuoliseen altaaseen.
Kemijärvi kuuluu Kemijoen vesistöön, johon on rakennettu 16 voimalaitosta sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat. Pumppuvoimaloiden kannattajat otaksuvat, ettei pumppuvoimaloiden tuoma lisäsäännöstely vaikuta suuresti Kemijärveen, jota muutenkin säännellään osana Kemijoen säännöstelyä.
Arvioita pumppuvoimaloiden kokonaisvaikutuksista ei ole toistaiseksi käytettävissä. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiraportit eivät ole vielä valmistuneet. Pisimmälle on energiayhtiö Kemijoki oy:n Ailangantunturin hanke, jonka ympäristövaikutusten arviointi valmistui muutama kuukausi sitten. Lapin ELY-keskus kuitenkin palautti YVA:n uudelleen valmisteltavaksi, koska ympäristövaikutukset oli selvitetty puutteellisesti. Muut pumppuvoimalahankkeet eivät ole näinkään pitkällä.
Lainsäädäntö asettaa rajat, kuinka paljon vesien tilaa saa huonontaa. Kemijärvi on arvioitu valtioneuvoston pari vuotta sitten hyväksymissä vesienhoidonsuunnitelmissa vuosille 2023- 2027 voimakkaasti muutetuksi vesistöksi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vesien luokittelu (hyviin, erinomaisiin ja tyydyttäviin) perustuu Euroopan unionin vesipuitedirektiiviin, joka on sitovaa lainsäädäntöä. Vesistön tilan huonontaminen hyvästä tyydyttävään ei ole sallittua.
Viime vuosina lyhytaikaissääntely on tehostunut Kemijoen vesistössä, kun vesivoimaa entistä enemmän halutaan käyttää säätövoimana. Tällä on ollut vaikutusta mm. rantojen eroosioon ja Kemijoen jääolosuhteisiin. Pumppuvoimaloista tulisi uusi lyhytaikaissäännöstelyelementti.
Saman aikaan Kemijoelle suunnitellaan kalateitä ja vesistön tilan muuttamista vaelluskaloille suotuisammaksi. Asia on valitusten johdosta parhaillaan Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Kemijoella eletään siten ristikkäisten paineiden alla: vesistön voimatalouskäyttöä halutaan entisestään tehostaa ja samanaikaisesti kunnostaa Kemijoki vaelluskalavedeksi. Mikäli molemmat tavoitteet aiotaan saavuttaa, tarvittaisiin rajoituksia vesistön minimi- ja maksimivirtaamiin. Lyhytaikaissäännöstelylle tulisi asettaa rajat, samoin energiavarastojen käytölle niin, ettei vesiympäristön nykyinen tila heikkene.
Jää kysymään, jos Kemijärveen halutaan turvata säällinen ympäristövirtaus pumppuvoimalan lupaehdoissa, ovatko voimalat edelleen kannattavia investointeja?