Myrsky kävi kylässä
Vuoden 2024 kääntyessä loppua kohti Rovaniemi on saanut tavallista enemmän huomiota, kun Hannes myrskyn vuoksi lentoliikenne ja osin junaliikennekin seisahtui. Uutisissa on kerrottu matkailijoiden ahdingosta Lapin lentoasemilla. Kiitokset auttamisesta kuuluvat rovaniemeläisille vapaaehtoisille, jotka riensivät tuomaan jumiin jääneille matkailijoille patjoja ja peitteitä.
Tätä kirjoittaessa viimeisetkin matkustajat ovat päässeet paluumatkalle. Tavalliset lappilaiset korjaavat myrskyn kaatamia puita. Meiltäkin tuuli katkaisi pihakuusen latvan. Onneksi se romahti maahan eikä lentänyt ikkunaan.
Lentokenttiä hallinnoiva Finnavia on luonnehtinut tapahtunutta poikkeukselliseksi, mikä taitaa kuitenkin olla englantilaisittain sanottuna bullshit. Ilmastomuutos etenee pohjoisilla alueilla vauhdilla. Kun maailman keskilämpötila ylitti viime vuonna kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan, arktiset alueet lämpenevät kolme kertaa nopeammin. Poikkeuksellisina pidetyistä sään ääri-ilmiöistä on tulossa uusi normaali. Tämänkertainen myrsky osoitti taas, että olemme varautuneet niihin huonosti.
Tänä joulukautena Lapissa rikotaan taas matkailuennätyksiä. Miljoonan lentomatkustajan määrä ylittyi muutama päivä sitten Rovaniemen lentoasemalla. Lentokoneet kuljettavat matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan talven ihmeitä; lunta ja pakkasta. Eri asia on, kuinka kestävää massamatkailu lentäen on.
Tietenkään Lappi ei ole ainoa kolkka maailmassa, joka houkuttelee matkailijoita hankkimaan lentolipun ja airbnb -majoituksen kohteeseen. Monet Euroopan kaupungit ja maat kärsivät massamatkailun tuomista haitoista paikallisille ihmisille.
Euroopassa ja Suomessa matkailuliikenteen ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää panostamalla raideliikenteeseen. Junaliikennettä kehitetäänkin vauhdilla Euroopassa, osittain EU-rahoituksella. Suomessakin on vireillä tai rakenteilla useita raideliikennehankkeita. Toistaiseksi niistä yksikään ei lyhennä matkustamista junalla Keski-Eurooppaan. Tässä suhteessa oli mukavaa lukea uutinen Helsingin kaupungin pormestari Daniel Sazonovin mietteistä, miten Suomi voitaisiin liittää Viron kautta rakenteilla olevaan eurooppalaiseen raideliikenneverkostoon.
Maailman lentoliikenne on korona pandemian aiheuttaman pysähdyksen jälkeen kääntynyt kasvuun. Maailman ilmailualan etu- ja yhteistyöjärjestö IATA:n mukaan vuonna 2024 lentomatkustajien määrä ylitti vuoden 2019 eli koronaa edeltäneen vuoden luvut. Matkustajia ja lentoja oli enemmän. Polttoainetta kului enemmän. Myös päättyvänä vuonna 2025 lentomatkustamisen ennustetaan kasvavan.
Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa maailman väestöstä ei matkusta juuri mihinkään, vaan keskittyy huolehtimaan päivittäisestä toimeentulostaan. IATA:n mukaan 5-10 prosenttia maailman väestöstä lentää vuosittain. Lentämisen hiilijalanjälki on noin 2 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.
Oma matkustamisesta aiheutuva hiilijalanjälkeni on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana suuri, sillä olen lentänyt monta kertaa vuodessa Helsingistä Ivaloon saamelaisten totuus- ja sovintokomission selvitystyön vuoksi. Siitä olen autolla jatkanut Inariin, Utsjoelle, Karigasniemelle, Sevettijärvelle, Nellimiin, kyliin, joissa saamelaiset halusivat tavata ja kertoa kokemuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Matkustamista olisi luultavasti ollut paljon enemmän, jos työ olisi tehty kuten ennen koronaa. Korona vakiinnutti etätyön ja Teams-palaverit, jotka sopivat erittäin hyvin myös komission työhön. Me komission jäsenet ja sihteerit asuimme eri paikkakunnille. Matkustamista olisi ollut paljon enemmän, jos joka kerran olisimme kokoontuneet kasvotusten.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ on saatu päätökseen. Raportti on luovutettu asettajatahoille; pääministeri Petteri Orpolle, Saamelaiskäräjien virkaatekevälle puheenjohtaja Tuomas Aslak Juusolle ja kolttien luottamusmies Veikko Feodorofille. Matkustamiseni Ylä-Lappiin vähenee.
Tulevana vuonna 2026 katselen maisemia junan ikkunasta, kun taitan matkaa Helsingistä Rovaniemelle.
Hyvää Uutta Vuotta 2026!