Taasko kolmekymmentä vuotta?

 

Vaasan hallinto-oikeus antoi eilen päätöksensä Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta. Voimalaitosten omistajat, PVO Vesivoima oy ja Kemijoki oy ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä tehtyyn päätökseen. Ympäristöjärjestöt ilmoittivat tuoreeltaan pyytävänsä korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutoksenhakulupaa. Päätös ei ollut mieluinen.

Suurin syy tyytymättömyyteen on Kemijokivarren asukkailla. He ovat odottaneet kohta kymmenen vuotta kalatieasian päätöstä lupaviranomaisilta ja tuomioistuimilta. Vaelluskalalta ei kysytä mielipidettä. Jos kysyttäisiin, se kertoisi olevansa iloinen, kun  sen tieltä on viime vuosina raivattu esteitä patoja purkamalla ja vesistöjen tilaa parantamalla. Vaan ei Kemijoella. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteella edessä on vielä vuosien, ehkä vuosikymmenien odotus.

Myönteistä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä on, että kalatievelvoite koskee kaikkia Kemijoen pääuoman voimalaitoksia jokisuulta Kemijärvelle. Aluehallintovirasto parin vuoden takaisella päätöksellään rajasi kalateiden rakentamisen Kemijoen alajuoksulle.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteella vesivoimayhtiöiltä edellytetään voimalaitoskohtaisia suunnitelmia, miten kalan nousun esteitä voitaisiin poistaa.  Yhtiöiden on laadittava kalatiesuunnitelmat, ”ellei suunnitelma sitten jonkin voimalaitoksen osalta osoittaudu kustannus-hyötyanalyysin tai muun perustellun syyn perusteella mahdottomaksi toteuttaa” . Päätöksen teksti on vähintään tulkinnanvarainen.  Suunnitelmien valmistuttua alkaisivat lupaprosessit voimalaitos kerrallaan.

Kemijoen kalatalousvelvoitteet määrättiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980, eli yli kolmekymmentä vuotta joen patoamisen jälkeen. Velvoite asetettiin aikana, jolloin velvoitteilla pyrittiin pääasiassa kompensoimaan kalastukselle aiheutuvia vahinkoja, eikä luontaisesti lisääntyvien vaelluskalakantojen turvaamiselle ja geneettisen monimuotoisuuden säilymiselle osattu antaa niin suurta arvoa kuin nykyisin. Sittemmin saadun uuden tiedon perusteella on voitu arvioida, että vaelluskalojen luonnonkierron mahdollistavat toimenpiteet ovat parempi keino vähentää vesitaloushankkeesta aiheutuvaa kalatalousvahinkoa kuin pelkät istutukset. Tekniikan kehittymisen myötä toimivia kalateitä osataan myös rakentaa.

Vesilain mukaan kalanhoitovelvoitteita voidaan tarkistaa, kun olosuhteet ovat muuttuneet. Tämän Vaasan hallinto-oikeus toteaa samoin kuin sen, että Kemijoen tila on parantunut ja Suomen suurimmalla vesistöalueella on runsaasti vaelluskaloille sopivia poikastuotantoalueita. Kemijoen velvoitteiden tarkistamista on hakenut valvovaviranomainen, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen ( hallinnon muutosten jälkeen Lapin elinvoimakeskus) .

Onko kalateitä mahdotonta rakentaa kustannustehokkaasti suureen jokeen, joka tuottaa myös sähköä? Jokin aika sitten valtioneuvoston sivuilla julkaistiin selvitys siitä, miten vesienhoidon toimet vaikuttavat säätövoimaan. Laatijat olivat ansioituneita vesi- ja energiapolitiikan asiantuntijoita. Selvityksessä eri skenaarioiden kautta pohdittiin, voidaanko sähkömarkkinat ja vesienhoidon toimet kuten kalateiden rakentaminen sovittaa yhteen. Huomionarvoista selvityksessä oli, että ympäristötavoitteiden toimeenpanoa tarkasteltiin nykyisen energiapolitiikan viitekehyksessä.

Selvityksen johtopäätös oli , että ympäristötavoitteiden toteuttamisen kustannukset tulevat jäämään vesivoiman tuottajille maltillisiksi uusien teknologioiden ja kysyntäjouston kehittyessä. Vesivoimatuottajien kokonaistuottojen arvioidaan vähenevän keskimäärin alle 2 prosenttia.

Euroopan unionin vesilainsäädäntö edellyttää, että pysyvien voimalaitoslupien kalatalousvelvoitteet tarkistetaan.  EU:n lainsäädännön mukaan  keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuille vesistöille voidaan asettaa ympäristötavoitteita, jos uudet velvoitteet eivät aiheuta luvanhaltijalle merkittävää haittaa.  

Päinvastoin kuin Ruotsi, Suomi ei ole saattanut EU:n määräystä voimaan. Tästä on seurannut, että EU on aloittanut valvontamenettelyn Suomea vastaan ja vaatii kalatalousvelvoitteiden tarkistamista. Ehkä tästäkin kuullaan lähi aikoina.

Kemijoen kalatievelvoitteiden pallottelua oikeusasteesta toiselle seuratessa ei voi olla ajattelematta, onko tästäkin tulossa taas yli kolmikymmenvuotinen käräjöinti?

 

Seuraava
Seuraava

Miksi Googlen metsänhakkuusta tuli iso kysymys?