Asunnottomuus kasvaa Suomessa
Runsas vuosi sitten Asumisen rahoituksen ja kehittämisen keskus (ARA) julkaisi pysäyttävät luvut asunnottomuuden kasvusta. Vuonna 2024 asunnottomuus kääntyi maassamme kasvuun, kun suunta on vuosia ollut laskeva. Tuoreempaa tilastoa ei ole saatavilla. Vuoden 2024 lopulla asunnottomia oli runsaat 3800. Pitkäaikaisasunnottomia heistä oli noin tuhat.
ARA:n selvitys tarkasteli asunnottomuuden syitä kuntakohtaisesti. Kunnat ilmoittivat suurimmiksi syiksi pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, heikennykset sosiaaliturvassa ja toimeentulotukikäytännöissä sekä korkeat asumis- ja elinkustannukset. Viidennes asunnottomista asui Helsingissä, mutta asunnottomia löytyi pieniltäkin paikkakunnilta.
Eduskunta lakkautti valtion kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta vastanneen ARA:n tänä vuonna. Samalla lakkautettiin valtion talousarvion ulkopuolinen Valtion asuntorahasto, jonne valtion tukea saaneet asuntovelalliset ovat maksaneet lainojaan. Joku ehkä historiasta muistaa, että viime sotien jälkeen valtio aloitti asumisen tukemisen antamalla lainaa oman asunnon rakentamista varten (ARAVA-lainat). Rahaston yli 2,5 miljardin pääoma sulautettiin valtion budjettiin. Jatkossa valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa rahoitetaan budjettivaroista.
Valtion asuntorahaston olemassaoloa perusteltiin aikoinaan sillä, että sen avulla voidaan rahoittaa asuntotuotantoa pitkäjänteisesti ja turvata siten myös haavoittuville oikeus asumiseen. Toki näin voidaan tehdä myös, kun valtio päättää kulloisenkin vuoden tulo- ja menoarviosta. Rakentaminen on kuitenkin pitkäjänteisempää kuin yhden budjettivuoden toimintaa. Hankkeiden toteuttamiseen kaavoitus- ja muut vaiheet huomioon ottaen menee useampi vuosi.
Asuntopolitiikka on aina ollut hyvin poliittista. Niin se on nytkin. Hallitus haluaa enemmän markkinaehtoista rakentamista. Siksi ARA sai mennä. Valtiovarainministeriö puolestaan sai toteutettua pitkäaikaisen haaveensa ottamalla asuntorahaston voimavarat suoraan valtion talousarvioon, jonka se valmistelee hallitukselle.
Ympäristöministeriön yhteyteen perustettu Valtion asuntorakentamiskeskus VARKE arvioi, että tänä vuonna aloitetaan n. 8000 valtion tukeman vuokra- tai asumisoikeusasunnon rakentaminen. Ensi vuonna rakennetaan 5000 uutta vuokra-asuntoa. Asumisoikeusasuntojen rakentamista valtio ei enää tue.
Asuntotuotantotarveselvityksen[1] mukaan Suomeen tarvittaisiin yli 35 000 uutta asuntoa vuosittain, eli yhteensä noin 700 000 asuntoa vuoteen 2045 mennessä.
Nykytilanteessa rahaa on jatkossa niukasti tarjolla valtion tukemaan rakentamiseen. Asunnottomille ei siten ole näköpiirissä nopeaa helpotusta valtion puolelta.
Joku voi sanoa, että onhan pääkaupunkiseudulla tuhansia sijoitusasuntoja odottamassa vuokralaista. Näin on, mutta niihin asunnottoman rahat eivät riitä.
[1] Helmikuussa 2025 julkaistun tutkimuksen ovat tilanneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Kuntaliitto, Kuntarahoitus ja Finanssiala. Selvityksen teki VTT. Aiemmin vastaava tutkimus on julkaistu vuosina 2011, 2016 ja 2020.