Ilmasto, ympäristö ja maailmanjärjestyksen muutos

Muutama päivä sitten Pekka Haavisto järjesti yhdessä CLC:n (Clean Leadership coalition) kanssa eduskunnassa seminaarin, jossa puhujina oli laaja asiantuntijajoukko elinkeinoelämästä, valtion hallinnosta ja kansalaisyhteiskunnasta. He kertoivat, mitä he ajattelevat ilmastosta ja ympäristöstä maailmanpolitiikan myllerryksessä.

Pekka Haavisto ei kaipaa esittelyjä. CLC saattaa olla monelle tuntemattomampi toimija. Kerrottakoon, että CLC on Euroopan suurin ilmastobusiness-verkosto, johon kuuluu Suomesta ja muista Pohjoismaista pari sataa yritys- ja henkilöjäsentä. Sen tarkoituksena on edistää liiketoimintalähtöisiä ratkaisuja ilmastomuutoksen torjumiseksi. CLC:n jäsenet työllistävät maailmanlaajuisesti 530 000 ihmistä ja CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo on lähes 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta.

Nykyään eduskunnan istuntosalissa ei juurikaan puhuta ilmastosta tai ympäristöstä, vaikka ilmasto- ja luontokato vaikuttavat jo nyt valtavasti turvallisuusympäristöön kuten maailman ruuan tuotantoon, veden saantiin ja pakolaisten määrään. Ehkä juuri siksi Haaviston seminaari ”Ilmasto, ympäristö ja maailmanjärjestyksen muutos” keräsi täyden salin.

Seminaarin vilkas keskustelu käytiin chatham rules- säännöin. Keskustelu oli ainakin minulle voimaannuttava: ilmasto- ja ympäristöasiat eivät ole siirtymässä historiaan.  Ilmasto- ja luontotyö on varautumista ja sopeutumista menossa oleviin muutoksiin. Ilmastomuutosta torjutaan myös yrityksissä yhä vahvasti, koska se on hyväksi liiketoiminnalle. Myös luontokadon torjumisesta ollaan entistä enemmän kiinnostuneita.

Euroopan parlamentissa päätettiin vesittää tärkeitä yrityksiä koskevia kestävyys- ja vastuullisuuslakeja, jotka vasta äsken hyväksyttiin ja joiden toimeenpanon valmisteluun suomalaisyrityksissä käytettiin paljon aikaa ja rahaa.  Seminaarissa usea puhuja sanoi, ettei kestävyys ja vastuullisuus ole häviämässä mihinkään. Rahoittajat ja sidosryhmät edellyttävät yrityksiltä, että niiden liiketoiminta on kestävää ja vastuullista. Myös yrityksissä tehdään ilmastotyötä, mutta johtajat eivät entiseen tapaan puhu siitä. Jää miettimään, miksi näin on.

Toisaalta Euroopan unioni on tehostamassa jäsenmaissaan kierrätystä ja siirtymistä kiertotalouteen. Uutta kiertotalouslakia valmistellaan. Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen, jossa toisen jäte on toisen tuote, on tärkeää ilmasto- ja luontotyötä. Meidän länsimaisten ihmisten kulutustottumuksista ja tarpeestamme vähentää ylikulutusta puhutaan usein juhlapuheissa. Kiertotalouslaki muuttaa juhlapuheita käytännön toimiksi.

Suomalaisten ja muiden Pohjoismaisten EU-jäsenmaiden yritysten suuri huoli on nyt, mitä tapahtuu Euroopan unionin päästökaupalle. Seminaarissa kuultiin, kuinka ratkaisevan tärkeää suomalaisyritysten kilpailukyvylle ja uusille investoinneille on ollut, että hiilipäästöillä on hinta. Epävarmuus on myrkkyä uutta investointia suunnittelevalle yritykselle.

Yritykset kaipaavat ennen muuta päätösten ennakoitavuutta. Kansalaisyhteiskunta toivoo, että tavallisten ihmisten huolet otetaan vakavasti. Vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme enemmän kykyä yhteensovittaa eri intressejä ja löytää ratkaisuja.