Avoin vuoropuhelu on avain

Avoin vuoropuhelu on avain investointihankkeen nopeuttamiseen. Se on avain investointihankkeen vaikutusten ymmärtämiseen. Se on avain hankkeen hyväksymiseen. Se on avain nähdä, onko kaikille tilaa elää ja työskennellä. Se voi vähentää pitkäkestoisia valitusprosesseja.

Itsestään selvää, että näin toimitaan? Kyllä toisinaan. mutta ei systemaattisesti.

Suomessa valmistui viime vuonna 8 miljardin euron arvosta vihreän siirtymän hankkeita. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan eniten valmistui datakeskuksia, tuulivoimaloita ja joitakin uusia tehdasteollisuuden hankkeita. Investointihankkeita oli kaikkiaan yli 170 kappaletta. Eri vaiheissa olevia investointisuunnitelmia arvioidaan olevan noin 300 miljardin euron arvosta. Jää nähtäväksi, toteutuvatko kaikki tuulivoimatuotantoon, datakeskuksiin, vetyyn ja siirtoverkkoihin sekä kaivosteollisuuteen liittyvät investointisuunnitelmat. 300 miljardia on joka tapauksessa iso luku. Jos osakin siitä toteutuu tulevina vuosina, se tietää Suomelle kasvua ja työpaikkoja.

Vihreäksi investoinniksi kutsutaan hankkeita, joilla siirrytään fossiilisista uusiutuvaan energiaan, edistetään kiertotaloutta ja vähennetään ympäristökuormaa. Tärkeiksi investoinneiksi ovat nousseet  myös kriittisten raaka-aineiden kaivoshankkeet. Niillä vahvistetaan Suomen ja Euroopan omavaraisuutta  ja parannetaan kriisin kestävyyttä. Useita kaivoshankkeita on eri vaiheissa vireillä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Vihreillä teollisilla hankkeilla on aina vaikutuksia ympäristöön sekä paikkakunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden elämään.  Investointihankkeen kutsuminen ”puhtaaksi” tai ”vihreäksi” ei tätä asian tilaa muuta.

Uudet hankkeet herättävät huolta paikkakunnilla, jonne hankkeita suunnitellaan. Pelätään lähivesien pilaantumista, muiden paikkakunnan elinkeinojen toimintamahdollisuuksien kaventumista, maisemahaittaa, tavallisten kuluttajien sähkön hinnan nousemista jne. Osa huolenaiheista olisi helposti poistettavissa parhaalla käytettävissä olevalla teknologialla. Jotkut huolenaiheet tarvitsisivat linjauksia valtakunnan tasolla kuten esimerkiksi siihen, millaisia datakeskuksia Suomi haluaa ja millaisilla ehdoilla.

Petteri Orpon hallitus on pyrkinyt edistämään vihreitä investointeja nopeuttamalla hankkeiden tarvitsemien lupien käsittelyä. Lainsäädäntöön on lisätty ohituskaistoja, määräaikoja lupien käsittelylle ja koottu keskeiset lupakäsittelijät saman viraston piiriin. Myös Euroopan unioni haluaa vihreille investoinneille nopean lupakäsittelyn.

Lupaviranomaiset varmasti tekevät parhaansa, että hankkeita luvitetaan mahdollisimman nopeasti. Lupapäätökseen tyytymätön voi kuitenkin valittaa päätöksestä. Tämä tuo lupakäsittelyyn usean vuoden viiveen. Valittamisen aihetta syntyy varmasti, jos hankkeen vaikutusalueelle asuvat, ympäristöjärjestöt tai muut toimijat katsovat, ettei heidän mielipidettään ole hankkeen valmistelussa otettu huomioon.

Suurten teollisten hankkeiden ympäristövaikutukset on aina arvioitava. Tavallisesti hakija palkkaa konsulttiyhtiön laatimaan YVA:n. Ympäristövaikutusten arvioinnin alkaminen on se vaihe, jolloin vaikutusalueelle saadaan tietoa suunnitellusta investoinnista. Tuossa vaiheessa hanketta on kuitenkin jo suunniteltu pitkään. Vaikutusalueen muut toimijat ja asukkaat harvoin voivat enää keskustella toteuttamisvaihtoehdoista. He joutuvat kommentoimaan varsin pitkälle valmisteltua toteuttamissuunnitelmaa.

Jos investointien toteuttamista halutaan nopeuttaa, paras tie olisi avoin, riittävän varhaisessa vaiheessa käyty vuoropuhelu hakijan, kunnan, paikkakunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Se toisi suunnitellun hankkeen ongelmakohdat pöydälle ja niihin voitaisiin etsiä yhdessä ratkaisuja ennen kuin hanketta lähdetään viemään kohti YVA:aa ja lupaprosessia. Se voisi vähentää tarvetta valittaa lupapäätöksestä.