Viime vuosina EU:n lainsäädäntöä on uudistettu vauhdilla. Jotkut puhuvat jo direktiivitsunamista, jolla Bryssel on piiskannut jäsenmaita muuttamaan kansallisia lakejaan, jotta Vihreän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa

Elokuvan tekijät tekevät saamelaisille kipeitä asioita tunnetuksi hienolla tavalla.

Pitkä lupakäsittely ei ole edunenettäjänkään kannalta hyvä asia.

Pikakaista kaivoshankkeiden ympäristö- ja vesitalouslupien käsittelylle tuntuu erikoiselta.

Yhden luukun malli sekä lupa- ja valvontaviraston perustaminen ovat Petteri Orpon hallituksen agendalla. Joskus on hyvä katsoa taaksepäin, mitä lupien sujuvoittamisessa on tapahtunut.

Kun kaivostoiminta on kestävää, lupamenettelyt sujuvat jouhevasti.

Ounasjoki virtaa vapaana. Ounasjokilaki täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

Myös vihreät investoinnit on toteutettava ympäristöturvallisesti ja paikallisen väestön mielipiteitä kunnioittaen.

Kaivannaisjätteiden hyödyntämismahdollisuus tulisi ottaa huomioon jo silloin, kun kaivoksen avaamiseen annetaan lupa

Hopea ei ole häpeä.

Suomen vahvuutena on perinteisesti ollut hallitusvallalle lojaali virkakunta.

Uuden hallituksen tulee pitää kiinni Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta.

Vaalipäivä on kansanvallan juhlapäivä Pari sanaa siitä, mistä vaalitenteissä ei juurikaan puhuttu.

Saamelaiskäräjälaki ei kaatunut perustuslakiin vaan perustuslakivaliokuntaan.

Eilen Helsingissä Elinkeinoelämän keskusliiton, Sitran, Helsingin Sanomien ja ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä puolueiden puheenjohtajien vaalitentti ilmasto- ja luontokysymyksistä oli yllättävän sopuisa.

Euroopassa yritysvastuu on kuitenkin kehittymässä aimo harppauksin eteenpäin. EU haluaa säännellä vastuullisuustyötä myös lainsäädännöllä.

Keskustelua lupamenettelyjen sujuvoittamisesta tarvitaan. Samalla on syytä huomioida, että ympäristömääräykset ovat oikeuskäytännössä kiristyneet. Sillä on vaikutuksensa lupien sisältöön.