EU:n komissiolle on lähetetty kantelu, jossa ihmetellään, miksi Suomen vesilainsäädäntö ei velvoita rakentamaan kalateitä, vaikka EU:n lainsäädäntö on tätä edellyttänyt jo vuosia.

Ei riitä, että juhlapuheissa nuorten sanotaan olevan tärkein voimavara. Tarvitaan myös tekoja.

Maapallon vesipula pahenee, kun väkiluku kasvaa ja ilmastomuutos pahentaa kuivuutta eri puolilla maailmaa. Veden saatavuuden heikentyessä kilpailu vesivaroista kiihtyy. Vedestä on tulossa öljyesiintymään verrattava rikkaus.

Vaalikeskusteluissa valtakunnan poliitikot puhuvat pääasiassa valtakunnallisista asioista kuten EU:n elvytyspaketista, ilmastomuutoksesta ja valtion taloudesta. Oman kotikunnan tai –kaupungin elämästä keskustelut tuntuvat kaukaisilta. Vai ovatko sittenkään? Esimerkiksi monet keskeiset uusiutuvan energian päätökset tehdään kunnissa.

Millainen ilmastopolitiikka on reilua ja oikeudenmukaista? Miten ilmastotoimista aiheutuvat menetykset kompensoidaan? Vaikka päästövähennykset saavutettaisiin koko yhteiskunnan kannalta pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla, alueelliset ja yksilökohtaiset vaikutukset voivat olla suuret.

Betonin valmistuksessa sideaineena käytettävän sementin tuotannossa syntyy noin 5- 8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Se on suurin yksittäinen ihmisen aiheuttama päästölähde, suurempi kuin maailman lentoliikenne.

Valtionhallinnossa esittelevä virkamies kirjoittaa äärimmäisen harvoin eriävän mielipiteen ilmoittaakseen, että hän oli päätöksen tehneen ministerin kanssa eri mieltä. Pitäisikö kynnystä madaltaa ja eriäviä mielipiteitä esittää useammin kuten oikeuskansleri Pöysti oman toimintansa osalta aprikoi jokin aika sitten?

Voisiko virkamiesten eriävistä mielipiteistä tulisi uusi normaali? Jos näin kävisi, silloin oikeusvaltiossamme olisi varmasti jotain muutakin pahasti pielessä.